Innan vi började vårt sabbatsår listade vi våra förväntningar inför det kommande året. När vi nu snart har varit i skärgården ett helt år är det bra läge att summera hur det egentligen blev.
Jag önskade mig mer tid med barnen men även tid för att vara kreativ. Tid med barnen har jag haft gott om men som småbarnsmamma är det väldigt svårt att få egentid, även om man har tagit en time-out. Omgivningen här inspirerar dock till all form av kreativitet så åtminstone lite av det goda har det blivit för mig med. Sedan skriver jag ju blogg och det är också kreativt, eller hur? Mannen min hoppades likaså på mer tid med barnen och det har han fått. Dessutom ville han få tid att fiska och jaga och jag har riktigt ansträngt mig för att hjälpa honom att få det. Det finns få maträtter lika goda som färsk fisk eller egenhändigt fångad vilt! 
Barnen ville göra en massa roliga utflykter och äta pannkakor flera gånger i veckan. De har också fått som de ville, vi har gjort utflykter såväl på vår egen ö som till öarna runt omkring och pannkakor tillagas så gott som varje vecka. Hunden önskade sig längre promenader och mer jakt (gissar vi) så hon stortrivs här verkligen. När vädret tillåter är hon ute mer än inne och hon är alltid redo för en långpromenad. Det har kanske inte blivit så mycket sjöfågeljakt som vi trodde men däremot har hunden gjort premiär som älghund och det fixade hon helt galant!
Sammanfattningsvis kan man säga att alla våra viktigaste förväntningar har förverkligats och det mesta har till och med varit över förväntan! Helt klart en upplevelse som var och en av oss har med sig resten av livet.

Ennen kuin aloitimme sapattivuoden teimme listan odotuksistamme tulevalle vuodelle. Nyt kun vuosi kohta on täynnä on hyvä tarkistaa ovatko odotukset toteutuneet.
Minä toivoin enemmän aikaa lasten kanssa sekä aikaa luovuudelle. Lasten kanssa olen saanut olla paljon, mutta omaa aikaa pienten lasten äidin on vaikea saada, edes sapattivapaalla. Ympäristö täällä inspiroi kuitenkin kaikenlaiseen luovuuteen, joten pikkuisen luova sitä on jo melkein huomaamattaan. Ja kirjoitanhan tietysti blogia, se on aika luovaa, eikö vain? Mies toivoi, niin kuin minäkin, lisää aikaa lasten kanssa ja sitä hänkin on saanut. Lisäksi hän halusi metsästää ja kalastaa ja minä olen todella tehnyt parhaani, jotta hänellä olisi siihen mahdollisuus. Harva ruoka on nimittäin niin hyvää kuin tuore kala tai itsepyydystetty riista!
Lapset halusivat tehdä paljon retkiä ja syödä lettuja monta kertaa viikossa. Heidänkin odotuksensa ovat koko lailla toteutuneet, sillä olemme retkeilleet paljon sekä omalla saarellamme että lähisaaristossa ja letunpaistoon ryhdymme vähintään kerran viikossa. Koira toivoi (luullaksemme) pitkiä kävelylenkkejä ja enemmän metsästystä, joten se viihtyy täällä erinomaisesti. Sään salliessa se on jopa enemmän ulkosalla kuin sisällä ja pitkälle kävelylenkille se on aina valmis lähtemään. Merilinnustusta ei ehkä ole ollut niin paljon kuin aluksi luulimme, mutta sen sijaan koira oli syksyllä ensi kertaa hirvimetsällä ja se sujui mainiosti!
Yhteenvetäen voi siis sanoa, että kaikki tärkeimmät odotuksemme ovat toteutuneet ja monet asiat ovat jopa olleet yli odotusten! Tämä vuosi on ollut upea kokemus kaikille meistä ja varmasti kannamme sitä mukanamme lopun ikäämme.