Flyttfåglarna är ett säkert vårtecken men ett lika tydligt tecken är stugfolket som återvänder till skärgården. På helgerna är det mycket mera liv och rörelse när fritidshusen tas i bruk efter den långa vintervilan. Det är flera vi inte har träffat på nästan ett halvt år så det blir många kära återseenden. Vissa kanske har tvivlat på att vi skulle vara kvar efter vintern, andra har nog räknat med det men är ändå intresserade av att höra hur allting har gått.  "Hur har ni klarat vintern?", är således den fråga vi först får när vi stöter ihop med stugfolket.
Visst är vinterhalvåret mörkade och tystare än sommarhalvåret men svårt har det inte varit. Tvärtom, vi upplevde faktiskt vintern som full av överraskningar och mycket nya möjligheter, inte minst när isen blev farbar. Det jag har skrivit tidigare stämmer fortfarande väl: varje årstid här har sin alldeles speciella charm.

Muuttolinnut ovat varma kevään merkki, mutta yhtä selkeä merkki on mökkiläisten palaaminen saaristoon. Viikonloppuisin on nyt paljon vilkkaampaa, kun vapaa-ajankodit otetaan käyttöön pitkän talvilevon jälkeen. Emme ole tavanneet monia naapureitamme lähes puoleen vuoteen, joten jälleennäkemiset ovat lämpimiä. Osa on ehkä epäillyt että emme olisi täällä enää talven jälkeen, kun taas osa on laskenut sen varaan, mutta haluaa silti kuulla miten meillä on mennyt. "Miten olette selvinneet talvesta?", onkin siis mökkiläisten ensimmäinen kysymys kun jälleen tapaamme.
Talvikausi on tietenkin pimeämpi ja hiljaisempi kuin kesäkausi, mutta ei talvesta ole vaikeaa selvitä. Päinvastoin, meidän mielestämme talvi oli täynnä yllätyksiä ja uusia mahdollisuuksia, erityisesti kun jäät kestivät liikkumisen. Olen kirjoittanut tämän ennenkin, mutta se ei kulu toistamalla: jokaisessa vuodenajassa täällä on oma viehätyksensä.