Ursäkta uppehållet!


I helgen hade vi riktigt åskväder
(bilden är dock några veckor äldre)


Som ni säkert har märkt så har min blogg tagit en paus. Tiden har på grund av olika omständigheter återigen blivit en bristvara och jag har valt att prioritera andra saker. Kanske tar jag upp bloggandet snart igen, kanske dröjer det ännu. Framtiden får visa.

Just nu är det en underbar höstdag här i skärgården! Solen värmer, havet är lungt och hösten har alldeles nyss börjat måla träd och buskar med sina vackra färger. I går hade vi med oss trettio liter svamp från skogen och snart är det skördetid i trädgården. Visst är höst en härlig tid!

Kuten varmasti olette huomanneetkin niin blogini on tauolla. Ajasta on taas erinäisistä syistä johtuen ollut pulaa ja minä olen asettanut muita asioita etusijalle. Ehkä jatkan blogin pitämistä pian uudestaan, ehkä siihen menee vielä aikaa. Tulevaisuus näyttäköön.

Juuri nyt täällä saaristossa on upea syyspäivä! Aurinko lämmittää, meri on tyyni ja syksy on aivan äskettäin alkanut maalata puita ja pensaita kauniilla väreillään. Eilen kannoimme metsästä kolmekymmentä litraa sieniä ja pian alkaa sadonkorjuu puutarhassa. Eikö syksy olekin ihanaa aikaa!

Små dunbollar överallt

De flesta ejdrarna har nu häckat färdigt och det simmar ådor med ungar så gott som överallt! Ådorna har förstått att flera singelmammor är starkare tillsammans och de simmar ofta i flock av tre-fyra mammor med de små ungarna i mitten. Gudingarna är numera sysslolösa och det finns bara några få gudingar kvar på inre skärgården, de flesta har flyttat längre ut på havsbandet. 
Bredvid vår poststuga var det länge en åda som ruvade sina ägg under en liten tall. Den brydde sig inte alls att ett massivt bryggbygge pågick fyra dagar i veckan bara några meter bort. Jag och barnen gick dit då och då och beaktade häckningen på avstånd. I tisdags var boet tomt, bara ett okläckt ägg låg kvar på dunbädden. 
Nu är nog vår åda en av de mammorna vi så varsamt passerar när vi åker båt förbi hemöarna. Önskar er all lycka till i livet, ungarna!

Suurin osa haahkoista on saanut pesintänsä päätökseen ja pieniä untuvikkoja äiteineen ui nyt lähes joka paikassa! Haahkaemot ovat ymmärtäneet, että sinkkuäidin vahvuus on yhteisö ja ne uivatkin useimmiten kolmen-neljän haahkan parvissa poikaset keskellään. Haahkakoiraat ovat jääneet toimettomiksi ja niitä näkee enää harvoin sisä-saaristossa, suurin osa on jo muuttanut pidemmälle ulkosaaristoon. 
Postimökkimme vieressä oli pitkään haahkanaaras, joka hautoi muniaan pienen männyn alla. Se ei välittänyt lainkaan, vaikka viereisellä yhteysaluslaiturilla parin metkin päässä olivat massiiviset rakennustyöt käynnissä neljäna päivänä viikossa. Minä kävin siellä lasten kanssa silloin tällöin katselemassa haahkaemon hautomispuuhia turvallisen välimatkan päästä. Tiistaina pesä oli kuitenkin tyhjä, vain yksi kuoriutumaton muna oli jäljellä untuvien seassa.
Nyt meidän haahkamme on varmasti yksi niistä emoista, jotka me hyvin varovaisesti ohitamme liikkuessamme veneellä kotisaaren ympäristössä. Toivotamme teille onnea matkaan, pikku-poikaset!


Ådor och ungar (bild retki.pp.fi)

Uppfyllda förväntningar

Innan vi började vårt sabbatsår listade vi våra förväntningar inför det kommande året. När vi nu snart har varit i skärgården ett helt år är det bra läge att summera hur det egentligen blev.
Jag önskade mig mer tid med barnen men även tid för att vara kreativ. Tid med barnen har jag haft gott om men som småbarnsmamma är det väldigt svårt att få egentid, även om man har tagit en time-out. Omgivningen här inspirerar dock till all form av kreativitet så åtminstone lite av det goda har det blivit för mig med. Sedan skriver jag ju blogg och det är också kreativt, eller hur? Mannen min hoppades likaså på mer tid med barnen och det har han fått. Dessutom ville han få tid att fiska och jaga och jag har riktigt ansträngt mig för att hjälpa honom att få det. Det finns få maträtter lika goda som färsk fisk eller egenhändigt fångad vilt! 
Barnen ville göra en massa roliga utflykter och äta pannkakor flera gånger i veckan. De har också fått som de ville, vi har gjort utflykter såväl på vår egen ö som till öarna runt omkring och pannkakor tillagas så gott som varje vecka. Hunden önskade sig längre promenader och mer jakt (gissar vi) så hon stortrivs här verkligen. När vädret tillåter är hon ute mer än inne och hon är alltid redo för en långpromenad. Det har kanske inte blivit så mycket sjöfågeljakt som vi trodde men däremot har hunden gjort premiär som älghund och det fixade hon helt galant!
Sammanfattningsvis kan man säga att alla våra viktigaste förväntningar har förverkligats och det mesta har till och med varit över förväntan! Helt klart en upplevelse som var och en av oss har med sig resten av livet.

Ennen kuin aloitimme sapattivuoden teimme listan odotuksistamme tulevalle vuodelle. Nyt kun vuosi kohta on täynnä on hyvä tarkistaa ovatko odotukset toteutuneet.
Minä toivoin enemmän aikaa lasten kanssa sekä aikaa luovuudelle. Lasten kanssa olen saanut olla paljon, mutta omaa aikaa pienten lasten äidin on vaikea saada, edes sapattivapaalla. Ympäristö täällä inspiroi kuitenkin kaikenlaiseen luovuuteen, joten pikkuisen luova sitä on jo melkein huomaamattaan. Ja kirjoitanhan tietysti blogia, se on aika luovaa, eikö vain? Mies toivoi, niin kuin minäkin, lisää aikaa lasten kanssa ja sitä hänkin on saanut. Lisäksi hän halusi metsästää ja kalastaa ja minä olen todella tehnyt parhaani, jotta hänellä olisi siihen mahdollisuus. Harva ruoka on nimittäin niin hyvää kuin tuore kala tai itsepyydystetty riista!
Lapset halusivat tehdä paljon retkiä ja syödä lettuja monta kertaa viikossa. Heidänkin odotuksensa ovat koko lailla toteutuneet, sillä olemme retkeilleet paljon sekä omalla saarellamme että lähisaaristossa ja letunpaistoon ryhdymme vähintään kerran viikossa. Koira toivoi (luullaksemme) pitkiä kävelylenkkejä ja enemmän metsästystä, joten se viihtyy täällä erinomaisesti. Sään salliessa se on jopa enemmän ulkosalla kuin sisällä ja pitkälle kävelylenkille se on aina valmis lähtemään. Merilinnustusta ei ehkä ole ollut niin paljon kuin aluksi luulimme, mutta sen sijaan koira oli syksyllä ensi kertaa hirvimetsällä ja se sujui mainiosti!
Yhteenvetäen voi siis sanoa, että kaikki tärkeimmät odotuksemme ovat toteutuneet ja monet asiat ovat jopa olleet yli odotusten! Tämä vuosi on ollut upea kokemus kaikille meistä ja varmasti kannamme sitä mukanamme lopun ikäämme.

Varje paradis har sina ormar

Ormen i paradiset - vem skulle inte ha hört talas om det? Faktum är att just i skärgården trivs ormarna utomordentligt väl, kanske uppskattar de naturen lika mycket som vi människorna. Nu är det också den tiden på våren ormarna håller på att vakna från sin vintervila. Jag och barnen såg en huggorm förra veckan och bara för några dagar sedan observerades ytterligare två individer på grannens tomt. Baserat på dessa observationer blir det en orm-tätt sommar i år. Vissa år finns det nämligen gott om ormar medan det andra gånger finns väldigt lite. Förra sommaren, till exempel, såg vi knappt någon orm alls.
Hur det än är så har ormarna lika stor rätt till skärgården som vi människorna men det vore förstås optimalt om vi kunde hålla oss för var sitt område. Halva ön för människor, andra halvan för ormar. Vi låter er vara i fred, ni biter inte varken barn eller djur, inte ens om ni blir skrämda. Överenskommelsen gäller från och med nu!

Käärme paratiisissa - kukapa ei olisi kuullut tuota paljon käytettyä sanontaa? Tosiasia on, että juuri saaristossa käärmeet viihtyvät erityisen hyvin, ehkäpä ne arvostavat luontoa yhtä paljon kuin ihmisetkin. Nyt on parhaillaan se aika keväästä, jolloin käärmeet alkavat herätä talvihorroksestaan. Minä näin lasten kanssa yhden kyykäärmeen viime viikolla ja vain pari päivää sitten naapurin pihassa oli kaksi. Näiden havaintojen perusteella voisi arvella, että tänä vuonna saamme varsinaisen käärmekesän. Joinakin vuosina käärmeitä on nimittäin hyvinkin paljon kun taas joinakin vuosina niitä näkyy hyvin vähän. Viime kesänä, esimerkiksi, emme nähneet käärmeitä juuri lainkaan.
Käärmeillä on joka tapauksessa yhtäläinen oikeus olla saaristossa kuin meillä ihmisilläkin, mutta olisi tietysti hienoa, jos voisimme pysytellä omilla alueillamme. Puolet saaresta ihmisille, puolet käärmeille. Me jätämme teidät rauhaan, te ette pistä lapsia ettekä eläimiä edes pelästyessänne. Tämä sopimus astuu voimaan välittömästi!



Huggorm (bild Wikipedia)


Morsdag

Glad morsdag alla mammor i Finland!

Hyvää äitienpäivää kaikille äideille!



Visst är det härligt att få barnens egenhändigt gjorda alster och fint ritade kort som present på morsdag! Vår 5-åring är på besök hos kusiner i Sverige så jag hade fått hennes present i förväg men 3-åringen överraskade mig med en blomma och 1-åringen med med skratt och sitt glada leende.
Vädret är perfekt för att vistas ute och njuta av vårsolen. Det kom några droppar regn i går men i dag ska solen glädja alla mödrar med sin närvaro hela långa dagen. Vi har haft lågt vatten ett tag nu men i går började vattennivån återigen att stiga. Tyvärr hände det så fort och lite övantat att några häckande fåglar blev helt tagna på sängen (eller boet). Många fåglar, som doppingar och änder, gör sina bon i vassen i strandkanten. För ett doppingpar (tror vi) blev vattenstigandet ödesdigert när hela boet flöt iväg. Vi upptäckte det lilla boet med två små ägg i går när det seglade till vår brygga. Tråkigt att inte kunna hjälpa doppingarna men det gäller väl bara att acceptera att naturens gång inte alltid är rättvis... Hoppas uppriktigt att andra par här i vår vik lyckas med häckningen.

Eikö olekin ihanaa saada lasten omin käsin tehtyjä askarteluja ja hienosti piirrettyjä kortteja äitienpäivälahjaksi! Meidän 5-vuotiaamme on parhaillaan kylässä serkkujen luona Ruotsissa, joten hän oli antanut lahjansa minulle jo etukäteen, mutta 3-vuotias yllätti minut poimimillaan kukkasilla ja 1-vuotias naurullaan ja iloisella hymyllään.
Sää on kerrassaan täydellinen ulkoiluun ja kevätauringosta nauttimiseen. Eilen tuli muutama sadepisara, mutta tänään aurinko on luvannut paistaa kaikille äideille koko päivän. Vesi on jo pitkään ollut matalalla, mutta siihenkin tuli muutos kun vedenpinta yllättäen eilen alkoi taas nousta. Valitettavasti se kävi niin nopeasti, että muutamat pesivät linnut yllättyivät täysin. Monet linnut, kuten uikut ja hanhet, tekevät mielellään pesänsä kaislikon suojaan rantaveteen. Eräälle uikkuparille vedenpinnan nousu koitui kohtalokkaaksi, kun heidän koko pesänsä huuhtoutui veden mukana mereen. Huomasimme pesän ja siinä olevat kaksi pientä munaa eilen kun se kellui laituriimme. Kurjaa, ettemme voi mitenkään auttaa uikkuja, mutta luonnon kulkuun täytyy kai vain sopeutua. Toivomme todella, että muut lahdessamme uiskentelevat linnut onnistuvat pesinnässään.


Vems är det här lilla boet?

Fjärilar och prinsessor

Då är vi redan en bit inne i sköna maj, oj så fort tiden går... Naturen blir grönare för varje dag som går och de otaliga blommorna som sträcker sig mot solen bjuder på ännu mera färger.
Vi firade valborg, eller vappen som man säger i Finland, traditionsenligt med att dricka mjöd, äta struvor och hembakade munkar samt att blåsa massor av ballonger i glada vänners lag. Sillfrukosten uteblev i år men däremot åt vi rökt fisk till middag den första maj. Några dagar efter valborg hade vi vernissage av vårutställningen "Fjärilar och prinsessor" om barnens teckningar och andra konstverk. Utställningen var välbesökt och uppskattad men allra ivrigaste var nog konstnärerna själva.
Sommaren närmar sig med stormsteg och det gör oss förväntansfulla men samtidigt lite vemodiga. Vi känner oss hemma i skärgården men hur länge till kan vi stanna kvar här? Stora frågor med bara få svar...

Ihanainen toukokuu on jo pitkällä, kylläpä aika taas kuluu nopeasti... Luonto vihertyy päivä päivältä ja lukuisat aurinkoa kohti kurottavat kukat tuovat siihen vielä oman värinsä.
Me juhlimme vappua perinteisesti juomalla simaa, syömällä tippaleipiä ja itsetehtyjä munkkeja sekä puhaltamalla hurjan paljon ilmapalloja iloisten ystävien seurassa. Silliaamiainen jäi tällä kertaa väliin, mutta sen sijaan vappupäivän illalliseksi tarjoiltiin savukalaa. Pari päivää vapun jälkeen pidimme lasten kevätnäyttelyn avajaiset kotona. Piirustukset ja muut askertelut keräsivät ihastuneita katsojia, mutta kaikkein innostuneimmat olivat kyllä taiteilijat itse.
Kesä lähestyy kohinalla ja saa mielemme samalla sekä odottavaisiksi että haikeiksi. Olemme kuin kotonamme saaristossa, mutta kuinka kauan vielä voimme viipyä? Isoja kysymyksiä ja vain vähän vastauksia...

Vårsysslor



Jag har börjat med en ny morgonrutin: så fort jag vaknar går jag ut och betraktar fåglarna i viken utanför vårt hus en stund. De flesta är ejdrar och knipor men ibland får man syn på några mer ovanliga arter. Här om dagen flög två alfåglar förbi och sedan lördag har ett par svarthakedoppingar simmat i viken.
Vi har även börjat fiska igen efter islossningen. Första fångsten blev rekorderlig med ett 20-tal fina matfiskar som sikar, gösar och abborrar. Andra gången blev det mest simpor och faktiskt en för oss helt ny bekantskap, storströmmingen. Det vi inte får med nät försöker barnen fånga med hov från bryggan. Matfiskar blir det sällan men däremot gott om småfiskar, musslor eller havsräkor.


Olen äskettäin omaksunut uuden aamurutiinin: heti herättyäni menen hetkeksi ulos katselemaan lintuja talomme edustalla olevalla lahdella. Suurin osa linnuista on haahkoja ja telkkiä, mutta joskus näkee harvinaisempiakin lajeja. Yhtenä päivänä lensi allipari lahden yli ja lauantaista lähtien lahdessa on uinut uikkupari (svarthakedopping).

Olemme myös aloittaneet kalastamisen uudelleen jäiden lähdön jälkeen. Ensimmäinen saalis oli ennätysmäinen: parikymmentä hienoa ruokakalaa, kuten siikoja, kuhia ja ahvenia. Toisella kerralla saimme enimmäkseen simppuja, mutta myös yhden ihan uuden kalan, isosilakan. Mitä verkoilla ei saa, yrittävät lapset pyydystää haaveilla laiturilta. Ruokakaloja sillä tavalla saa harvoin, mutta sitäkin enemmän pikkukaloja, simpukoita tai merirapuja.


Små och stora fiskare i arbete


Hur har ni klarat vintern?

Flyttfåglarna är ett säkert vårtecken men ett lika tydligt tecken är stugfolket som återvänder till skärgården. På helgerna är det mycket mera liv och rörelse när fritidshusen tas i bruk efter den långa vintervilan. Det är flera vi inte har träffat på nästan ett halvt år så det blir många kära återseenden. Vissa kanske har tvivlat på att vi skulle vara kvar efter vintern, andra har nog räknat med det men är ändå intresserade av att höra hur allting har gått.  "Hur har ni klarat vintern?", är således den fråga vi först får när vi stöter ihop med stugfolket.
Visst är vinterhalvåret mörkade och tystare än sommarhalvåret men svårt har det inte varit. Tvärtom, vi upplevde faktiskt vintern som full av överraskningar och mycket nya möjligheter, inte minst när isen blev farbar. Det jag har skrivit tidigare stämmer fortfarande väl: varje årstid här har sin alldeles speciella charm.

Muuttolinnut ovat varma kevään merkki, mutta yhtä selkeä merkki on mökkiläisten palaaminen saaristoon. Viikonloppuisin on nyt paljon vilkkaampaa, kun vapaa-ajankodit otetaan käyttöön pitkän talvilevon jälkeen. Emme ole tavanneet monia naapureitamme lähes puoleen vuoteen, joten jälleennäkemiset ovat lämpimiä. Osa on ehkä epäillyt että emme olisi täällä enää talven jälkeen, kun taas osa on laskenut sen varaan, mutta haluaa silti kuulla miten meillä on mennyt. "Miten olette selvinneet talvesta?", onkin siis mökkiläisten ensimmäinen kysymys kun jälleen tapaamme.
Talvikausi on tietenkin pimeämpi ja hiljaisempi kuin kesäkausi, mutta ei talvesta ole vaikeaa selvitä. Päinvastoin, meidän mielestämme talvi oli täynnä yllätyksiä ja uusia mahdollisuuksia, erityisesti kun jäät kestivät liikkumisen. Olen kirjoittanut tämän ennenkin, mutta se ei kulu toistamalla: jokaisessa vuodenajassa täällä on oma viehätyksensä.


Rikt fågelliv


Ejdrar. Bild Jorma Tenovuo, Bengtskär Picture Gallery V

Flyttfåglarna har återvänt till skärgården, vissa för en stunds vila innan resan fortsätter, andra för att häcka här under våren och sommaren. Vi glädjs åt att fåglarna är tillbaka och att så många trivs just i viken utanför oss. Här om kvällen satt tio fåglar på ett litet grund utanför vårt hus och de representerade fem olika arter: ejder, knipa, gräsand, storskrake och strandskata. Fåglarnas frierispel är fascinerande att beakta och det pågår faktiskt fortfarande även om de flesta redan har bildat par. Man kan dock se att då och då försöker någon oinbjuden friare splittra den rådande parupdelningen, vilket också lyckas i enstaka fall. Det är härligt att följa fåglarna men allra bästa är nog att höra dem sjunga: lockande, flerstämmigt och framför allt vårigt.

Muuttolinnut ovat palanneet saaristoon, osa levähtääkseen hetken ennen matkan jatkamista, osa pesiäkseen täällä keväällä ja kesällä. Meistä on huisin hienoa, että linnut ovat tulleet takaisin ja että niin monet niistä viihtyvät juuri meidän lahdessamme. Yhtenä iltana pienellä karikolla talomme edustalla istui kymmenen lintua samanaikaisesti ja ne edustivat viittä eri lajia: haahka, telkkä, sinisorsa, isokoskelo ja meriharakka. Lintujen kosiomenot ovat upeaa katsottavaa ja ne ovat vieläkin käynnissä vaikka suurin osa pareista onkin jo muodostunut. Aina välillä joku kutsumaton kosija yrittää erottaa parit ja saattaa siinä jopa onnistuakin. Lintuja on mukavaa seurata ja aivan erityisen hienoa on kuulla niiden laulavan: kutsuvasti, moniäänisesti ja varsinkin keväisesti.

Sjösättning



Oj, vilken härlig känsla det är att sjösätta båten och ta vårens första åktur till havet! Nu är det öppet hav så gott som överallt, bara lite snö och is kvar vid strandkanterna på skuggsidan. Trots det fina vädret är det fortfarande mycket få båtar som rör sig ute vid havet utanför helgerna. Så fort det blir fredag blir det liv och rörelse igen när stugägarna kommer ut till stugorna till helgen. Särskilt barnen längtar efter sina kompisar men vi vuxna tycker ju också att det blir roligt med lite flera människor runt omkring oss. 
Öppet hav är lika med mer rörlighet igen men faktiskt också att vi har en väldigt nyfiken 1-åring att hålla borta från vattnet...

Voi, mikä upea tunne on laskea vene vesille ja tehdä kevään ensimmäinen venmatka merelle! Meri on avoin lähes kaikkialla, vain varjopuolen rantavesissä on vielä vähän lunta ja jäätä jäljellä. Hienosta säästä huolimatta merellä on vielä melko vähän veneitä viikonlopun ulkopuolella. Perjantaina liikenne sen sijaan vilkastuu kun mökkiläiset saapuvat viikonlopun viettoon mökeilleen. Lapset ovatkin jo ikävöineet ystäviään ja meistä aikuisistakin on tietysti mukavaa kun ympärillä on taas enemmän ihmisiä.
Avoin meri tarkoittaa vapaampaa liikkuvuutta mutta myös sitä, että meillä on täysi työ huolehtia ettei utelias 1-vuotiaamme päätä tutkia merta liian läheltä...

 
Hela familjen var med när båten provkördes      En till vinglig filur att vakta över


Bara lite snö kvar vid strandkanten

Islossning

Äntligen har isarna gått upp! Vi tyckte mycket om isperioden men nu känns det bra att ha öppet hav igen. Förbindelsebåten har återigen börjat trafikera och svävaren lämnar snart plats för den ordinarie båten. Båtägarna har fullt upp med de sista förberedelserna inför sjösättningen. Vi väntar ivrigt på att få vår båt till sjön för att kunna göra trevliga turer till andra närliggande öar. Hoppas bara att vi fortfarande kommer ihåg hur man läser sjökort och kör båt!

Jäät ovat vihdoin lähteneet! Me pidimme kovasti talvesta ja jäästä, mutta nyt on mukavaa kun meri on taas avoin. Yhteysalus on aloittanut liikennöinnin ja ilmatyynyalus jättää pian paikan veneelle, joka hoitaa koulu- ja työmatkaliikenteen jäiden lähdettyä. Veneilijöillä on kiire saada viimeiset korjaukset valmiiksi ennen veneiden vesillelaskua. Mekin odotamme jo kärsimättöminä veneen mereen saamista ja sitä myötä mukavia veneretkiä läheisille saarille. Toivottavasti muistamme vielä miten merikarttaa luetaan ja miten venettä ohjataan!

Ett år har gått

              * Glad påsk * Hyvää pääsiäistä *



Det var en gråmulen påskdag förra året då vi kom till Biskopsö första gången. Stora isflak flöt i det mörka havet och marken täcktes av ett tunt snötäcke. Skärgården visade inte sin allra vackraste sidan just den dagen men vi föll ändå ögonblickligen för den magnifika naturen.
Det gångna året har varit en fantastisk upplevelse och vi hade gått miste om mycket om vi inte hade kommit till skärgården. Tur att vi vågade!

Tulimme Biskopsöhön ensimmäistä kertaa sumuisen harmaana pääsiäispäivänä viime vuonna. Suuret jäälautat kelluivat tummassa meressä ja maa oli ohuen lumikerroksen peitossa. Saaristo ei näyttänyt parhainta puoltaan juuri sinä päivänä mutta ihastuimme silti täysin upeaan luontoon.
Kulunut vuosi on ollut ainutlaatuinen kokemus ja olisimme jääneet paljosta paitsi jos emme olisi tulleet saaristoon. Onneksi uskalsimme!

Vår och viltobservationer

Våren är härlig tid! Vi är på släktbesök i Sverige och här är det full vår: blåsippor och tussilagon tittar fram, lövkrattning och gräsuppeldning har påbörjats och cyklar har tagits fram för årets första tur ute. I går satt vi ute i solen efter ett krattningspass och åt isglass på trappan medan barnen lekte med cyklarna på tomten. Det kändes riktigt vårigt!
Hemma i skärgården smälter isarna rekordsnabbt i takt med att våren framskrider. Jag har förresten glömt att berätta om de något ovanliga viltobservationer som gjordes där förra veckan när isarna fortfarande var farbara. Först spårades ett lodjur på en ö i närheten av oss och bara några dagar efter det såg två personer en varg! Eftersom vargen upptäcktes dagen före 1 april var det först många som inte trodde på berättaren utan var säkra på att han hade tagit fel på aprildagen. När han sedan kunde styrka observationen med bilder på färska spår var det ingen som tvekade längre. Vargarna rör sig långa streckor så här års så nu har den säkert hunnit lång borta redan.
Andra djur vi har börjat längta efter nu är faktiskt flyttfåglarna. Det sägs att deras vårkonsert är en av de mest efterlängtade händelser i skärgården!

Kevät on ihanaa aikaa! Me olemme sukuloimassa Ruotsissa ja täällä on täysi kevät: sinivuokot ja leskenlehdet puskevat esiin, haravointi ja heinikkojen siistiminen on aloitettu ja pyörät on otettu esiin kevään ensimmäistä koeajoa varten. Eilen istuimme ulkona auringossa haravointiurakan jälkeen ja söimme jäätelöä portailla samalla kun lapset leikkivät pyörillä pihassa. Se oli todella keväistä!
Kotona saaristossa jäät sulavat ennätysmäistä vauhtia samaa tahtia kuin kevät etenee. Olen muuten unohtanut kertoa viime viikon villieläinhavainnoista, jotka tehtiin siellä kun jäät vielä olivat kulkukelpoisia. Ensin havaittiin ilves eräällä saarella meidän lähellämme ja pari päivää sen jälkeen kaksi henkilöä näki ilmielävän suden! Koska susihavainto tehtiin aprillipäivän aattona uskoivat monet ensin että havaitsijat olivat erehtyneet aprillipäivästä. Kun he sitten vahvistivat kertomansa jäljista otetuilla valokuvilla ei kukaan enää epäillyt heitä. Sudet liikkuvat pitkiä matkoja tähän aikaan vuodesta, joten nyt kyseinen yksilö on jo varmasti kaukana.

Eläimista puheen ollen odotamme jo kovasti muuttolintujen saapumista. Kerrotaan, että niiden kevätkonsertit saaristossa ovat yksi vuoden odotetuimmista tapahtumista!

Lika men ändå olika



Vi hade ett jättetrevligt besök hos Tiina på Åland! De bor verkligen på en vacker plats som trots många likheter skiljer sig en hel del från vår ö i Åbolands skärgård.
Lappo och Biskopsö är till ytan ungefär jämnstora och naturen är likartad men det är faktiskt inte så mycket mer de har gemensamt. På Biskopsö finns de 12 fast bosatta utspridda på olika delar av ön och husen ligger mot havet medan på Lappo bor de 55 invånare i samma by och husen vetter mot bycentrum. Det var länge sedan det fanns affär och skola på Biskopsö men lappoborna har båda i byn även om de är väldigt små. Förbindelserna till Lappo är goda, man kan ta sig norrut mot fasta Finland eller söderut mot fasta Åland flera gånger om dagen. Till Biskopsö finns förbindelse en till två gånger om dagen förutom på lördag då ingen färja trafikerar. På Lappo klarar man sig utmärkt utan egen båt men på Biskopsö skulle det vara betydligt svårare.
Ålands skärgård är unik på många sätt och inte minst för att det har så skyddat läge. Den ligger långt ifrån alla storstäderna. Biskopsö har trots allt ganska nära till fastlandet och de flesta biskopsöborna vistas på fastlandssidan om inte dagligen så åtminstone någon gång i veckan. 
Varje ö i Åbolands och Ålands skärgård har sina unika förutsättningar men en sak har de alla gemensamt - livet flyter på på havets villkor!

Meillä oli oikein onnistunut vierailu Tiinan perheen luona Ahvenanmaalla! He asuvat todella kauniissa paikassa, joka monista yhtäläisyyksistä huolimatta eroaa monessa suhteessa meidän saarestamme Turun saaristossa.
Lappo ja Biskopsö ovat pinta-alaltaan suunnilleen saman kokoisia ja luonto on samankaltainen, mutta juuri muuta yhteistä niillä ei ole. Biskopsön 12 vakinaista asukasta asuvat eri puolilla saarta hyvin lähellä merta kun taas Lappon 55 asukasta asuvat samassa kylässä keskellä saarta. Siitä on kauan, kun Biskopsössä oli oma koulu ja kauppa, mutta lappolaisia palvelevat vielä molemmat, vaikkakin pienimuotoisesti. Liikenneyhteydet Lappoon ovat hyvät, sieltä pääsee pohjoiseen Suomen mantereelle tai etelään Ahvenanmaan mantereelle useita kertoja päivässä. Biskopsöhön yhteys on kerran tai kaksi päivittäin paitsi lauantaisin, jolloin lautat eivät kulje laisinkaan. Lappossa pärjää mainiosti ilman omaa venettä, mutta Biskopsössä se on huomattavasti vaikeampaa.
Ahvenanmaan saaristo on ainutlaatuinen monella tapaa, aivan erityisesti suojaisan sijaintinsa ansiosta. Se on kaukana kaikista suurkaupungeista. Biskopsöstä on oikeastaan melko lyhyt matka mantereelle ja useimmat biskopsöläiset käyvät mantereella joko päivittäin tai ainakin jonkun kerran viikossa.
Jokaisella saarella Turun ja Ahvenanmaan saaristossa on tietysti omat erityiset edellytyksensä, mutta yksi on kaikille yhteistä - elämää eletään meren ehdoilla!

Är det vår nu?

Solen och värmen har fått snön att smälta igen men vågar man verkligen lita på att våren har kommit för att stanna? I morse hade jag velat ha kameran med mig när jag åkte med svävaren till fastlandet eftersom naturen höll tydligt på att lämna vinterklädseln för att byta till mer vårigare utstryrsel. Vi får se hur isarna reagerar på den stigande dagstemperaturen: envisas de att stanna kvar eller har vi öppet vatten om några veckor?
I morgon ska vi åka till Åland för att hälsa på hos Tiinas familj. Det blir första gången på länge vi har tid att bekanta oss med ö-gruppen utan någon brådska vidare. Oftast ser man Åland bara från Finlandsbåten när man susar förbi på väg mot Stockholm eller Åbo. Men innan vi åker ska vi gratulera en god vän och granne som har födelsedag i dag. Och den här gången behöver vi inte alls tänka på isläget eftersom hon bor bara en stenkast från oss.

Aurinko ja lämpö ovat taas saaneet lumet sulamaan, mutta uskaltaako sitä todella luottaa siihen, että kevät on tullut jäädäkseen? Aamulla matkustaessani ilmatyynyaluksella mantereelle kaipasin kovasti kotiin jäänyttä kameraani, sillä luonto oli selvästikin vaihtamassa talvivaatetustaan keväisemmäksi. Saapa nähdä miten jäät reagoivat nousevaan päivälämpötilaan: pysyvätkö ne itsepäisesti paikoillaan vai lähtevätkö ne jo parin viikon kuluttua?
Huomenna lähdemme Ahvenanmaalle tapaamaan Tiinan perhettä. Se onkin ensimmäinen kerta pitkään aikaan kun saamme tutustua saariryhmään ilman sen kummempaa kiirettä. Useimmiten Ahvenanmaan näkee nimittäin vain Ruotsinlaivan ikkunasta matkalla Tukholmaan tai Turkuun. Mutta ennen kuin lähdemme aioimme onnitella hyvää ystävää ja naapuria, jolla on syntymäpäivä tänään. Tällä kertaa meidän ei tarvitse edes miettiä jään kantavuutta, sillä hän asuu vain kivenheiton päässä meiltä.



Den här fina utmärkelsen fick jag av Jantiina för en tid sedan. Eftersom den är på finska delar jag den vidare till tre inspirerande bloggare som skriver på finska.

Tämän hienon tunnustuksen sain Jantiinalta jokin aika sitten. Koska se on suomeksi lähetän sen edelleen kolmelle inspiroivalle blogistille, jotka kirjoittavat suomeksi.

Elinan blogi

Huset på landet

Saariston lasten mama

RSS 2.0