Solen och värmen har fått snön att smälta igen men vågar man verkligen lita på att våren har kommit för att stanna? I morse hade jag velat ha kameran med mig när jag åkte med svävaren till fastlandet eftersom naturen höll tydligt på att lämna vinterklädseln för att byta till mer vårigare utstryrsel. Vi får se hur isarna reagerar på den stigande dagstemperaturen: envisas de att stanna kvar eller har vi öppet vatten om några veckor?
I morgon ska vi åka till Åland för att hälsa på hos Tiinas familj. Det blir första gången på länge vi har tid att bekanta oss med ö-gruppen utan någon brådska vidare. Oftast ser man Åland bara från Finlandsbåten när man susar förbi på väg mot Stockholm eller Åbo. Men innan vi åker ska vi gratulera en god vän och granne som har födelsedag i dag. Och den här gången behöver vi inte alls tänka på isläget eftersom hon bor bara en stenkast från oss.

Aurinko ja lämpö ovat taas saaneet lumet sulamaan, mutta uskaltaako sitä todella luottaa siihen, että kevät on tullut jäädäkseen? Aamulla matkustaessani ilmatyynyaluksella mantereelle kaipasin kovasti kotiin jäänyttä kameraani, sillä luonto oli selvästikin vaihtamassa talvivaatetustaan keväisemmäksi. Saapa nähdä miten jäät reagoivat nousevaan päivälämpötilaan: pysyvätkö ne itsepäisesti paikoillaan vai lähtevätkö ne jo parin viikon kuluttua?
Huomenna lähdemme Ahvenanmaalle tapaamaan Tiinan perhettä. Se onkin ensimmäinen kerta pitkään aikaan kun saamme tutustua saariryhmään ilman sen kummempaa kiirettä. Useimmiten Ahvenanmaan näkee nimittäin vain Ruotsinlaivan ikkunasta matkalla Tukholmaan tai Turkuun. Mutta ennen kuin lähdemme aioimme onnitella hyvää ystävää ja naapuria, jolla on syntymäpäivä tänään. Tällä kertaa meidän ei tarvitse edes miettiä jään kantavuutta, sillä hän asuu vain kivenheiton päässä meiltä.



Den här fina utmärkelsen fick jag av Jantiina för en tid sedan. Eftersom den är på finska delar jag den vidare till tre inspirerande bloggare som skriver på finska.

Tämän hienon tunnustuksen sain Jantiinalta jokin aika sitten. Koska se on suomeksi lähetän sen edelleen kolmelle inspiroivalle blogistille, jotka kirjoittavat suomeksi.

Elinan blogi

Huset på landet

Saariston lasten mama

Vi tar varje dag lite som den kommer. Är det vackert ute går vi på en promenad eller gör en utflykt. Är det däremot dåligt väder kan vi pyssla eller baka eller bjuda någon vän på besök. I torsdags efter dagis tog vi en tur med fyrhjulinger i skogen och i går åkte vi pulka hela kvällen efter ännu en dag på fastlandet. I morse när vi vaknade trodde vi att det skulle bli en ganska lugn och vanlig dag bara med familjen med där hade vi faktiskt helt fel! I stället blev det födelsedagskalas på en holme i närheten och där samlades i princip alla skärgårdsbor som bara kunde ta sig dit över isen. Det var en fin samhörighetskänsla även om man inte umgås med alla till vardag annars.

En tidning ska i dagarna publicera en artikel om vårt sabbatsår och jag är smått orolig över reaktionerna bland läsarna. Hoppas att folk inte tycker att vi är konstiga och att vi tar för lätt riskerna med havet, när vi i själva verket väger varje beslut noga och är mycket försiktiga. Artikeln handlar om att varva ner och det kan jag rekommendera varmt alla som går i downshiftningstankar. Det behöver dock inte vara just i skärgården utan det viktigaste är att det är en miljö där man kan varva ner och komma ur sina vardagliga rutiner ett  tag!

Otamme jokaisen päivän vastaan sellaisena kuin se tulee. Jos ulkona on kaunis sää niin menemme kävelylle tai teemme retken lähistölle. Jos on huono sää niin askartelemme tai leivomme tai kutsumme ystäviä kylään. Torstaina päiväkodin jälkeen lähdimme mönkijällä ajelulle metsään ja eilen laskimme mäkeä koko illan kotiin tultuamme. Tänään aamulla aavistelimme, että päivästä tulisi rauhallinen ja arkinen, mutta siinä olimme täysin väärässä! Lähdimme sen sijaan syntymäpäiväjuhlille läheiselle saarelle ja siellä tapasivat kaikki saaristolaiset, jotka vain pääsivät kulkemaan jäätä pitkin. Saaristolaisten keskuudessa on hieno yhteenkuuluvuuden tunne, vaikka kaikki eivät tapaakaan toisiaan kovin usein normaalisti.

Eräs lehti julkaisee lähipäivinä artikkelin sapattivuodestamme ja olen hieman huolissani lukijoiden reaktioista. Toivottavasti he eivät pidä meitä täydellisinä kummajaisina ja meren vaaroja vähättelevinä, sillä todellisuudessa me harkitsemme kaikki päätökset tarkkaan ja olemme hyvin varovaisia merellä liikkuessamme. Artikkeli käsittelee välivuotta ja sitä voin lämpimästä suositella kaikille. Paikan ei kuitenkaan välttämättä tarvitse olla juuri saaristo. Tärkeintä on, että ympäristö kutsuu rentoutumaan ja unohtamaan arkiset rutiinit joksikin aikaa!

I helgen kändes det som att våren redan var här men nu har vi riktiga vinterdagar igen med både snö och kyla. Och det har kommit mycket snö! Skidorna, pulkorna och sparkarna behövs återigen och spadarna likaså om man vill fortsätta att göra snöskulpturer. 
Om inte snön låg så tjock på isen skulle den nog förstärkas ytterligare. Annars märker man att trafiken på isen har minskat betydligt den senaste tiden. Just nu är det omöjligt att spå hur vädret kommer att bli här framöver. Ska man börja göra i ordning båten eller används isvägen till fastlandet ännu i april?

Viikonloppuna tuntui siltä kuin kevät olisi jo tullut, mutta nyt täällä on taas kunnon talvi ja lunta ja pakkasta. Lunta varsinkin on tullut paljon! Suksia, pulkkia ja kelkkoja tarvitaan taas niin kuin lapioitakin lumiveistosten tekoon.
Jos lumipeitto jään päällä ei olisi niin paksu nyt niin jää vahvistuisi varmasti entisestään. Muuten liikenne jäällä on kyllä vähentynyt viime aikoina. Juuri nyt on kuitenkin mahdotonta sanoa millainen sää lähiaikoina on luvassa. Pitäisikö jo alkaa valmistella venettä kevätkuntoon vai kuljetaanko jäätiellä vielä huhtikuussakin?

Isarna håller bra ännu även om det bara är en tidsfråga innan menföret är ett faktum. Vi har varit på besök i huvudstaden och det var länge oklart när vi skulle slippa tillbaka till ön. Lyckligtvis går det fortfarande att åka med snöskoter eller fyrhjuling, särskilt nu när förbindelsebåten fortfarande är ur trafik.
Landskapet hade ändrats tydligt under tiden vi var borta. Snön har smält på många platser, isen är bar, vårblommorna börjar titta upp i rabatterna och fågelkvitter hörs allt oftare. I dag har barnen tagit vara på de sista möjligheterna till skridsko- och pulkaåkning och vi vuxna har suttit ute i solskenet. 
Alla årstiderna har verkligen sin speciella tjusning och det är svårt att välja bara en favorit. Vintern har varit härlig men det blir säkert våren också!

Jäät kantavat vielä hyvin vaikka kelirikon alkaminen on enää vain ajan kysymys. Me olemme olleet kyläilemässä pääkaupungissa viime päivät ja saarelle paluu oli pitkään epävarmaa. Onneksi lumikelkoilla ja mönkijöillä pääsee kuitenkin vielä kulkemaan, varsinkin kun yhteysalus ei vielä ole aloittanut liikennöintiä tänne.
Maisema oli muuttunut selkeästi poissa ollessamme: lumi on sulanut monessa paikassa, jää on lähes paljas, kevätkukat nousevat esille kukkapenkeissä ja linnunlaulua kuuluu entistä useammin. Tänään lapset ovat nauttineet viimeisistä mahdollisuuksista luisteluun ja mäenlaskuun ja me aikuiset olemme paistatelleet päivää ulkona.
Kaikissa vuodenajoissa on todellakin oma viehätyksensä ja yhtä ainoaa suosikkia on vaikea valita. Talvi on ollut upea, mutta niin on varmasti kevätkin!

Så här på vårvintern är det spännande att spåra djur på snön. Vi har faktiskt en hel del djur i skogen på vår ö: stora djur som älgar, hjortar, rådjur, grävlingar och mårdhundar samt små djur som harar, vesslor, hermeliner och alla sorters möss. Barnen är överraskande duktiga på att känna igen spåren. De kan många spår i skogen även om det är hemma på gården de känner sig säkrast: hund- och kattspår tar de aldrig fel på!
För någon vecka sedan hade vi besök av en mink nere på stranden. De är vackra djur men gör tyvärr mycket skada i naturen. Därför fångades minken i en fälla för att föras bort. Innan dess ville maken dock visa barnen och mig hur en levande mink ser ut och bar hela buren till köket. Medan vi beundrade djuret smög hunden också in i köket för att titta på vad som hände där. Just när nosen närmade buren vässte minken så att alla hoppade ett steg bakom! Stackars hund blev nog räddast av alla för den sprang direkt till övervåningen (där den aldrig tidigare har varit) och under sängen längst bort i rummet. Det tog sedan ett bra tag att övertyga hunden att minken var borta...

Näin kevättalvella on jännittävää seurata eläinten jälkiä lumessa. Meillä onkin aika lailla metsäneläimiä täällä saaressa: isoja eläimiä kuten hirviä, peuroja, kauriita, mäyriä sekä supikoiria ja pieniä eläimiä, kuten jäniksiä, näätiä, lumikkoja ja kaikenlaisia hiiriä. Lapset ovat yllättävän taitavia tunnistamaan jälkiä. He tuntevat paljon jälkiä metsässä, mutta omalla kotipihalla he ovat kuitenkin varmimpia: koiran- ja kissanjäljissä he eivät koskaan erehdy!
Jokunen viikko sitten alhaalla rannassa kävi minkki vierailulla. Ne ovat kauniita eläimiä, mutta aiheuttavat valitettavasti liika tuhoa luonnossa. Siksi tämäkin minkki houkuteltiin ansaan poisvietäväksi. Sitä ennen puoliso halusi kuitenkin näyttää lapsille ja minulle miltä elävä minkki näyttää ja kantoi pyydyksen keittiöön. Sillä aikaa kun me ihmettelimme minkkiä hiipi koira hiljaa keittiöön katsomaan mitä siellä oikein tapahtui. Juuri kun kuono lähestyi pyydystä sähähti minkki niin kovasti, että kaikki hypähtivät askeleen taaksepäin! Koira-parka pelästyi kuitenkin kaikista eniten, sillä se juoksi suoraan yläkertaan (missä se ei koskaan aikaisemmin ole ollut) ja siellä sängyn alle kauas perimmäiseen nurkkaan. Kesti aikansa ennenkuin saimme koiran lopulta uskomaan, että minkki oli viety pois...


Mink (foto Luonnossa.net)


Hermelin (foto Keskisuomalainen)

Skärgårdsborna har i alla tider levt i tätt samspel med naturen. De har lärt sig att tolka vädret, de vet hur havet beter sig i olika situationer och hur djuren lever i skog och vatten. Detta är livsviktig kunskap med tanke på att naturen ger näringen åt skärgårdsborna på ett eller annat sätt. Några trollkonster är det dock inte frågan om utan snarare kunskap, erfarenhet och tradition.
För oss ovana är de mer erfarna skärgårdsborna den viktigaste informationskällan. De kan berätta var det är säkert att röra sig och var man ska vara försiktig, hur fiske och jakt påverkas av de olika årstiderna och var de bästa platserna finns samt vilka vädertecken man ska vara uppmärksam på. Vi försöker att lyssna och lära så mycket vi kan för det är unika kunskaper man inte kan lära sig från böcker!

Saaristolaiset ovat aina eläneet tiivissä yhteydessä luonnon kanssa. He ovat oppineet tulkitsemaan säätä, he tietävät miten meri käyttäytyy eri tilanteissa sekä miten eläimet elävät metsässä ja meressä. Tiedot ovat elintärkeitä, sillä saaristolaisten elanto riippuu monesti juuri luonnosta. Mistään yliluonnollisesta ei kuitenkaan ole kyse vaan pikemminkin tiedoista, kokemuksesta ja perinteestä.
Meille tottumattomille kokeneet saaristolaiset ovat tärkein tiedonlähde. He voivat kertoa missä on turvallista liikkua ja missä on paras olla varovainen, miten eri vuodenajat vaikuttavat kalastukseen ja metsästykseen ja missä parhaat paikat niille sijaitsevat sekä millaisia säämerkkejä on hyvä tarkkailla. Me yritämme kuunnella ja oppia niin paljon kuin mahdollista, sillä näitä ainutlaatuisia tietoja ei voi lukea kirjoista!

Man skulle kunna tro att livet i skärgården är ganska stillsamt så här års men icke hos oss! Tvärtom är det nästan svårt att hinna med allting som händer här...
På lördag åkte vi snöskoter till fastlandet för att vara med på en fin fest med middag och dans. Barnpassningen var ordnat på hemmaplan så vi kom i väg i vuxet sällskap. Tiden går fort när man har trevligt och det var först vid 2-tiden på natten vi startade hemåt. Natten var sagoligt vacker med månsken och jag fick till och med se ett stjärnfall...
På söndag skulle jag till en annan ö knappt tio kilometer från oss fågelväg men eftersom isarna inte håller där gick turen via fastlandet: fyrhjuling, bil, färja, bil, färja, bil. Två timmar tog resan men det var värt det - alla dessa vackra vyer fångade jag längs vägen. 
I går var vi med på ett födelsedagskalas hos grannar på en närliggande holme. Man skulle inte tro att öarna är så glest befolkade när man räknade kalasgästerna, huset var verkligen proppfullt och det var knappt att alla fick plats!
Egna gäster har vi också hunnit med och dessutom har jag äntligen blivit av med gipsen! Armen är fortfarande stel och fungerar inte alls som förr men jag är hoppfull på att det ska bli bra bara jag kommer i håg att träna ordentligt. Jag behöver ju armen till allt, inte minst för att kunna delta i allt som händer här - i morgon har vi planer på att ta fyrhjulingen till bio...

Sitä voisi luulla että elämä saaristossa on melko hiljaista tähän vuodenaikaan, mutta ei meillä ainakaan! Meillä on päinvastoin vaikeuksia ehtiä mukaan kaikkeen mitä täällä tapahtuu...
Lauantaina ajoimme lumiskootterilla mantereelle osallistuaksemme hienoon illallisjuhlaan tanssin merkeissä. Lastenhoito järjestyi kotona, joten pääsimme kerrankin juhlimaan aikuisessa seurassa. Aika kuluu nopeasti kun on oikein mukavaa ja kotiinpäin suuntasimme vasta kello kahden aikaan aamuyöstä. Yö oli satumaisen kaunis kuun valaistessa maiseman ja sainpa nähdä tähdenlennonkin...
Sunnuntaina matka vei toiselle saarelle kymmenen kilometriä meiltä linnuntietä, mutta koska jäät eivät siellä olleet tarpeeksi kestäviä, piti matka tehdä mantereen kautta: mönkijällä, autolla, lautalla, autolla, lautalla ja vielä autolla. Matkaan kului kaksi tuntia, mutta se oli kyllä sen arvoista - kaikki nämä kauniit maisemakuvat ovat matkan varrelta.
Eilen olimme mukana syntymäpäiväjuhlilla naapureiden luona toisella lähisaarella. Vierasmäärää laskiessa oli vaikea uskoa, että saaret oikeasti ovat aika harvaan asuttuja - talo oli tupaten täynnä ja hyvä että kaikki mahtuivat sisään!
Omiakin vieraita meillä on ollut ja lisäksi olen itse päässyt viimein eroon kipsistä! Käsi on vielä jäykkä eikä toimi kunnolla, mutta uskon että se kyllä paranee siitä kunhan muistan harjoitella kunnolla. Tarvitsen kättä kaikkiin arkisiin toimiin, puhumattakaan kaikkiin kivoihin tapahtumiin osallistumisesta - huomenna suunnittelemme reissua elokuviin mönkijällä...

"Skärgårdsborna, är de mest äldre eller finns det yngre också?", frågar många. Jag skulle vilja påstå att alla åldrar finns representerade även om majoriteten av naturliga skäl är äldre. Det är ju enklare att bo i skärgården när barnen har flyttat hemifrån eller när man är pensionär och inte behöver ta sig till arbetet varje dag. Dock finns det flera exempel på barnfamiljer som har hittat sitt sätt att leva och trivs utmärkt i skärgården! Det gör faktiskt vi också även om det skulle vara roligare om barnen hade kompisar att gå till när de vill. På sommaren finns det gott om kompisar på nästan varje ö men på vintern finns de bofasta på separata öar. 
Man kan bara gissa hur skärgårdsbefolkningen kommer att se ut om tjugo trettio år men det vore förstås roligt om skärgården även i framtiden befolkades av alla åldrar.

"Saaristolaiset, ovatko he enimmäkseen vanhoja vai onko joukossa nuoriakin?", monet kysyvät. Uskallan väittää, että kaikki ikäluokat ovat edustettuina, vaikka enemmistö luonnollisista syistä onkin vanhempia. Onhan saaristossa toki yksinkertaisempaa asua sen jälkeen kun lapset ovat jo muuttaneet kotoa tai sen jälkeen kun on itse jäänyt eläkkeelle eikä mantereelle tarvitse enää päivittäin mennä töihin. On täällä kuitenkin esimerkkejä lapsiperheistäkin, jotka ovat löytäneet oman elämäntapansa ja viihtyvät erinomaisesti! Mekin viihdymme täällä hyvin, vaikka olisi tietysti mukavaa, jos lapsilla olisi enemmän ystäviä lähellä. Kesällä lapsia on melkein jokaisella saarella, mutta talvella lapsiperheet asuvat kukin omalla saarellaan.
Sitä voi vain arvailla miltä saariston väestö näyttää kahden-kolmenkymmenen vuoden kuluttua, mutta olisi tietysti hauskaa, jos saaristossa tulevaisuudessakin asuisi kaikenikäisiä ihmisiä.

Den senaste tidens sol och värme påminner oss om att våren är snart här! I helgen tog vi en långpromenad på isen och efter det satt vi ute och drack varm choklad på terrassen. På kvällen var det fortfarande så ljust att barnen hämtade ut köksstolarna och njöt av solens sista strålar på trappan med var sitt saftglas med sugrör i handen. Våren är efterlängtad men handen på hjärtat så kommer jag att sakna isen också. Det är så lätt att åka fyrhjuling eller snöskoter till fastlandet och vinterbadandet har jag bara fått försmak av...

Viime päivien lämpö ja aurinko lupailevat jo kovasti kevään tuloa! Viikonloppuna teimme pitkän kävelylenkin jäällä ja sen jälkeen istuimme terassille juomaan kuumaa kaakaota. Illalla oli vielä niin valoisaa, että lapset hakivat keittiötuolit ulos ja nautiskelivat auringon viime säteistä portailla mehulasit kädessä. Kevättä odotellaan jo, mutta tunnustan silti rehellisesti, että tulen kaipaamaan jäätäkin. Mönkijällä ja lumikelkalla pääsee niin kätevästi mantereelle ja avantouinnista olen saanut vasta esimakua...


Först lek på isen...


... sedan avslappning i solen