Hundliv
Vår hund trivs utmärkt i skärgården. Hon får springra fritt mycket, går ofta långpromenader, leker med sina hundkompisar och framför allt får följa med på såväl fågel-, älg- som rådjursjakt! Hon gillar sin frihet men enligt vår mening kan hon ta till och med för mycket friheter ibland. Vi har vid flera tillfällen fått hjärtklappning när hon har varit borta och inte svarat på rop. Senast i förrgår när vi trodde att hon hade blivit kvar på isen men i själva verket var hon i skogen och följde något spännande spår! Friheten har tyvärr sina nackdelar men det andra alternativet skulle vara att ha henne kopplad hela tiden. Farorna är trots allt inte så stora, det finns inga bilar på ön och hon blir knappast tagen av havsörn heller. Isen är förstås farlig och till exempel svanar kan attackera om hon skulle råka komma för nära. Vi får helt enkelt göra vårt bästa vad gäller att vakta henne och sedan lita på att hon har några av rävens överlevnadsinstinkter i sig (hon liknar ju en räv både till sättet och till utseendet). Och rävar är ju som känt ganska smarta och klarar sig även i knepiga situationer, eller hur!
Koiramme viihtyy saaristossa erinomaisesti. Se saa juosta vapaana, käydä pitkillä kävelylenkeillä, leikkiä koirakavereidensa kanssa ja eritoten päästä mukaan niin lintu-, hirvi- kuin kaurisjahtiinkin! Se pitää vapaudestaan, mutta meidän mielestämme se saattaa ottaa jopa liikaa omia vapauksia välillä. Me olemme jo useamman kerran pelänneet pahinta kun se on ollut pitkään poissa eikä vastaa kutsuhuutoihin. Viimeksi toissapäivänä luulimme että se oli jäänyt yksin jäälle kun se todellisuudessa oli metsässä seuraamassa jotain jännittävää jälkeä. Vapaudella on kääntöpuolensa mutta toinen vaihtoehto olisi pitää se jatkuvasti kytkettynä. Vaaran paikkoja on täällä kuitenkin kohtalaisen vähän, saarella ei nimittäin ole autoja eikä merikotkakaan tuskin veisi koiraa mennessään. Jää on tietysti vaarallinen ja esimerkiksi joutsenet voivat hyökätä koiran kimppuun, jos se menee liian lähelle. Me saamme yksinkertaisesti tehdä parhaamme vahtiessamme sitä mutta luottaa myös siihen, että sillä on ketun sisäinen eloonjäämisvaisto (se muistuttaa kettua sekä olemukseltaan että ulkonäöltään). Sillä ketuthan ovat tunnetusti fiksuja ja selviävät tarvittaessa hankalissakin tilanteissa, eikö vain!
Snart blir hon sju år. (Bild storasyster, 5 år)
Jag har även fått en fin utmärkelse från Huset på landet. Tusen tack! Jag vill skicka den vidare till fem inspirerande bloggar:
Galleri hönshuset
Huvilaunelmaa
Lallis liv och leverne
Livet mitt i skärgården
Livet på Bergagården
Kalashelg
I söndags firade vi lillasysters 1-årsdag och hedersgästerna, farmor och farfar J, kom hela vägen från Sverige till oss. Lördagen bjöd på fantastiskt väder med skinande sol och knistrande snö men på söndag gömde sig solen bakom molnen och temperaturen steg på plus igen. Farmor hade med sig våra skridskor men nu går det ju inte att skrinna för det är ett tjockt och tungt snötecke på isen. Det gäller att vara försiktig annars också för isen är bra en bit ute på viken men opålitlig vid stränderna. Både maken och svärfar fick i lördags rikligt med vatten i stövlarna när isen sprack under dom just vid stranden! Det är klart att det är säkrare på landet vid menföre och därför har pulkabacken använts mycket flitigt. Man får faktiskt en rejäl fart på den bara man kommer ihåg att vända innan man kommer till iskanten...
Sunnuntaina vietimme pikkusiskon 1-vuotissyntymäpäivää ja kunniavieraat, farmor ja farfar J, tulivat Ruotsista asti vieraiksemme. Lauantaina oli upea sää: auringonpaistetta ja kimaltavaa lunta, mutta sunnuntaina aurinko piiloutui pilvien taakse ja lämpömittari näytti plus-asteita. Farmor toi meille luistimet mukanaan, mutta nyt ei pääse luistelemaan, sillä jää on paksun ja raskaan lumivaipan peitossa. Muutenkin on hyvä olla varovainen, sillä jää on kestävää keskellä lahtea, mutta heikkoa rannan tuntumassa. Sekä puoliso että appiukko saivat lauantaina kummatkin roimasti kylmää vettä saappaisiinsa kun rannan jää murtui heidän allaan! Kyllä maalla on tälläisellä säällä turvallisempaa ja siksi pulkkamäki onkin ollut viime päivinä ahkerassa käytössä. Siinä saa oikein kunnon vauhdin kunhan muistaa kääntyä ennen kuin tulee meri vastaan...
Födelsedagsbarnet njöt av uppmärksamheten
Lillebror och storasyster gjorde sig festfina
20 sorters fiskar
Det var ett tag sedan jag skrev om fisket så det passar bra att göra det nu. Eller egentigen ska jag be någon annan att skriva, nämligen en som har provat det mesta i fiskeväg här - min käre man. Ordet är hans:
Tällä kertaa kirjoitus vain ruotsiksi, sillä näppäimistön ääressä on rakas mieheni:
"Ok. Vi käkar egenfångad fisk så gott som varje dag, till lunch eller middag. Förenar på så vis nytta med nöje. Jag har alltid gillat att sportfiska (med spö alltså). Nu är det fiske för mat, d v s hushållsfiske, som gäller. Det är nästan lika spännande som spöfiske att ta upp nät och se vilken fångst man fått, och går snabbare. Dessutom kan barnen vara med. De är entusiastiska hjälpredor som bidrar med gott humör och vetgirighet. Hur många tre- och femåringar idag kan utan att blinka artbestämma våra 10 vanligaste matfiskar? Det kan vår son och största tjej idag. Vanligtvis lägger vi ut nät på eftermiddagen och tar upp dem på förmiddagen dagen efter, sedan lägger vi ut igen nästa dag och så rullar det på. Här om dagen fick vi en ovanlig bifångst i strömmingsnätet. T o m vi vuxna var tvungna att gnugga oss i ögonen inför: En ivrigt slingrande ca 20 cm lång och grönskimrande havsnål! Närmast släkt med sjöhästarna enligt tillgänglig litteratur.
I och med havsnålen (som förresten återfick friheten efter fotografering) samt ett par romstinna lakar (de blev däremot stuvade på äkta skärgårdsmanér) har vi kommit upp i 20 fiskarter så här långt under vårt ölivsäventyr. Eller vad sägs om: gös, abborre, gädda, sutare, sik, regnbågsöring, gärs, mört, id, vimma, braxen, strömming, vassbuk, nors, hornsimpa, flundra, ål, löja, havsnål och lake.
Blir det inte enformigt med så mycket fisk att äta, undrar somliga säkert. Vårt bestämdaste svar: Inte alls! Med åtminstone 10 olika matfiskar i våra hemmavatten, och basala kunskaper i några enkla sätt att tillaga fisk är enformig det sista vi kan säga om vår kost. Vi steker, röker, gravar, lägger in, kokar och grillar med olika variationer i det oändliga. Barnen och vi vuxna har våra respektive favoriter: Storasyster älskar rökt flundra, lillebror kan äta smörstekt sik till frukost, lunch och middag, och lillasyster petar i sig abborrfilé i socker-ättikslag snabbare än farsan hinner lägga in...Själv tycker jag att gravad sik är smarrigast, och min fru får något vilt i blicken när jag föreslår att vi ska grilla regnbåge.
Nu ligger isen över våra fiskevatten. Det borde begränsa möjligheterna till husbehovsfiske. Eller? Jag återkommer inom kort med ett vinterfiskereportage."
Sik - pappas och lillebrors favorit
Äntligen snö!
När jag vaknade upp i går morse och tittade ut genom fönstret så såg jag bara vitt vart jag än tittade. Det hade snöat rejält under natten och på morgonen var det så tätt dimma att man såg knappt några meter framför sig. Ungefär som om någon hade målat alla fönstrena vita. Solen kämpade dock för att titta fram bakom molnen och lagom till att vi skulle gå ut kom den fram och sken över vår pulkabacke. Det blev årets (och hela vinterns) första pulkaåkning för oss. Hoppas att det är bara början nu!
Aamulla kun heräsin ja katsoin ulos ikkunasta näin vain valkoista joka puolella. Yöllä oli satanut reilusti lunta ja aamun sarastaessa sumu oli niin sakea, etten nähnyt paria metriä enempää eteeni. Vähän niin kuin joku olisi maalannut kaikki ikkunat valkoisiksi. Aurinko yritti kuitenkin kurkistaa esiin pilvien takaa ja onnistuikin siinä juuri sopivasti kun olimme menossa ulos pulkkamäkeen. Mäenlasku oli meille vuoden (ja koko talven) ensimmäinen. Toivottavasti tämä on vasta alkua!
Förra veckan I går
På kommandobryggan
Nu kan vi pusta ut för det verkar så att trafiken rullar på igen. Svävaren kommer förmodligen inte tillbaka men plusgraderna har smält bort isen i den mängd att båtarna kan köra nästan som vanligt igen. I dag kom vi således i väg till våra ärenden som planerat. I går var det däremot sjöbevakningen som ställde upp på morgonen och grannskjuts på eftermiddagen. Vi använde dock inte deras tjänster utan åkte med förbindelsebåten tur och retur. Även om vi har åkt med den i säkert hundratals gånger var det helt annorlunda i går: barnen fick nämligen bekanta sig med kommandobryggan och se hur båten styrs! Hela kvällen pratades det bara om det: hur högt man satt, hur många knappar det fanns och hur stora fönster det var... I dag har vi sedan långsamt återgått till vardagen.
Nyt voimme huokaista helpotuksesta, sillä näyttää siltä, että liikenne kulkee taas aikataulujen mukaan. Ilmatyynyalus ei todennäköisesti tule enää takaisin, mutta lämpöasteet ovat sulattaneet jäitä siinä määrin että veneet voivat taas kulkea normaalisti. Tänään pääsimme siis asioillemme suunnitelmien mukaan. Eilisesta aamuvuorosta huolehti sen sijaan rannikkovartiosto ja iltapäivävuorosta eräs naapuri. Me emme kuitenkaan käyttäneet niitä vuoroja vaan matkustimme yhteysaluksella mantereelle ja takaisin. Vaikka olemme matkustaneet kyseisellä aluksella varmasti ainakin sata kertaa niin tämä kerta oli täysin erilainen: lapset pääsivät nimittäin tutustumaan komentosiltaan ja katsomaan kuinka alusta ohjataan! Illalla ei sitten muusta puhuttukaan: kuinka kauas sieltä näki, kuinka paljon erilaisia nappeja siellä oli ja kuinka suuret ikkunat olivat... Tänään olemmekin sitten hiljalleen palanneet takaisin arkeen.
Nu vet vi hur man styr en förbindelsebåt!
Nyt voimme huokaista helpotuksesta, sillä näyttää siltä, että liikenne kulkee taas aikataulujen mukaan. Ilmatyynyalus ei todennäköisesti tule enää takaisin, mutta lämpöasteet ovat sulattaneet jäitä siinä määrin että veneet voivat taas kulkea normaalisti. Tänään pääsimme siis asioillemme suunnitelmien mukaan. Eilisesta aamuvuorosta huolehti sen sijaan rannikkovartiosto ja iltapäivävuorosta eräs naapuri. Me emme kuitenkaan käyttäneet niitä vuoroja vaan matkustimme yhteysaluksella mantereelle ja takaisin. Vaikka olemme matkustaneet kyseisellä aluksella varmasti ainakin sata kertaa niin tämä kerta oli täysin erilainen: lapset pääsivät nimittäin tutustumaan komentosiltaan ja katsomaan kuinka alusta ohjataan! Illalla ei sitten muusta puhuttukaan: kuinka kauas sieltä näki, kuinka paljon erilaisia nappeja siellä oli ja kuinka suuret ikkunat olivat... Tänään olemmekin sitten hiljalleen palanneet takaisin arkeen.
Nu vet vi hur man styr en förbindelsebåt!
Pendlande temperatur
Temperaturen pendlar upp och ner och verkar har svårt att bestämma sig för att stanna på endera sidan av nollan. För några dagar sedan var det +6 och öppet vatten nästan hela vägen från oss till fastlandet men i morse hade vi -9 och havsvikarna har frusit igen. Det är fortfarande oklart hur trafiken kommer att ordnas nästa vecka men vi litar på att någon form av förbindelse kommer att finnas. Nu är det dock helg och fint uteväder så trafikkrånglet får vi ta nästa vecka!
Lämpötila heittelehtii ylös ja alas eikä oikein näytä päättävän pysyäkö nollan ylä- vai alapuolella. Pari päivää sitten täällä oli +6 astetta ja meri oli sula melkein koko matkan mantereelle, mutta tänä aamuna pakkasta oli -9 astetta ja lahdet ovat taas jäätyneet. Emme vielä tiedä miten liikenne hoidetaan ensi viikolla, mutta luotamme siihen, että jonkinlainen yhteys kyllä järjestyy. Nyt on kuitenkin viikonloppu ja hieno ulkoilusää, joten liikenneongelmat saavat odottaa ensi viikkoon!
Vågar man sig ut?
Rusning på isen då den var tjock och stabil i en havsvik
Sjöhaveri
Vi kom tillbaka till skärgården i går. Egentligen skulle vi har återvänt redan i måndags men föraren till svävaren rekommenderade oss att vänta en extra dag eftersom det blåste så mycket. Och tur var det nog, eftersom svävaren körde mot ett sjömärke i hård vind i går morse. De som var med berättade att det var en rejäl smäll! Lyckligtvis skadades ingen. Nu är svävaren ur trafik åtminstone en vecka och vi som bor här är lämnade vind för våg hela den här veckan. Förbindelsebåten trafikerar förstås men den är inte till mycket nytta för dagsarbetare eller skolelever. I en sådan här situation märker man i alla fall att grannsamverkan fungerar. En av grannarna med en lite större båt ställde upp och hämtade ett helt gäng skärgårdsbor från fastlandet i går. Jag tror att vi var närmade tio vuxna i hans båt och det är många! I morgon hoppas jag att vi kan åka med en annan granne och sedan på måndag borde den reguljära trafiken vara ordnad från Sjöfartsverkets sida. Det är skört när förbindelserna till öarna krånglar men glädjande att se hur alla arbetar tillsammans för att lösa problemet.
Palasimme takaisin saaristoon eilen. Oikeastaan meidän piti palata jo maanantaina, mutta ilmatyynyaluksen kuljettaja kehotti meitä odottamaan yhden ylimääräisen päivän kovan tuulen takia. Onneksi teimme niin, sillä alus ajoi varoitusmerkkejä päin kovassa tuulessa eilen aamulla. Kyydissä olleet kertoivat, että törmäys oli ollut todella raju! Onneksi kukaan ei loukkaantunut. Nyt alus on poissa liikenteestä vähintään viikon ajan ja me saaristossa asuvat saamme pärjätä omillamme tämän viikon. Yhteysalus kulkee tietysti, mutta se ei juuri auta työssäkäyviä ja koululaisia. Tällaisessä tilanteessa huomaa kuitenkin, että naapuriapu toimii erinomaisesti. Yksi naapuri, jolla on tilava vene, tarjoutui hakemaan ison joukon saaristolaisia mantereelta eilen. Luulen, että meitä oli melkein kymmenen aikuista ja se on aika monta kerralla! Huomenna pääsemme toivottavasti toisten naapureiden kyydissä ja maanantaina pitäisi merenkulkulaitoksen järjestämän liikenteen olla käynnissä. Liikenneyhteyksien katkeaminen saaristossa on hankala asia, mutta on ilahduttavaa nähdä kuinka kaikki toimivat yhdessä ongelman ratkaisemiseksi.
Förbindelsebåten är pålitlig i så gott som alla väder
Palasimme takaisin saaristoon eilen. Oikeastaan meidän piti palata jo maanantaina, mutta ilmatyynyaluksen kuljettaja kehotti meitä odottamaan yhden ylimääräisen päivän kovan tuulen takia. Onneksi teimme niin, sillä alus ajoi varoitusmerkkejä päin kovassa tuulessa eilen aamulla. Kyydissä olleet kertoivat, että törmäys oli ollut todella raju! Onneksi kukaan ei loukkaantunut. Nyt alus on poissa liikenteestä vähintään viikon ajan ja me saaristossa asuvat saamme pärjätä omillamme tämän viikon. Yhteysalus kulkee tietysti, mutta se ei juuri auta työssäkäyviä ja koululaisia. Tällaisessä tilanteessa huomaa kuitenkin, että naapuriapu toimii erinomaisesti. Yksi naapuri, jolla on tilava vene, tarjoutui hakemaan ison joukon saaristolaisia mantereelta eilen. Luulen, että meitä oli melkein kymmenen aikuista ja se on aika monta kerralla! Huomenna pääsemme toivottavasti toisten naapureiden kyydissä ja maanantaina pitäisi merenkulkulaitoksen järjestämän liikenteen olla käynnissä. Liikenneyhteyksien katkeaminen saaristossa on hankala asia, mutta on ilahduttavaa nähdä kuinka kaikki toimivat yhdessä ongelman ratkaisemiseksi.
Förbindelsebåten är pålitlig i så gott som alla väder
Avkopplande helg på stan
Även om man bor på en naturskön plats som har allt man kan önska sig och lite till så behöver man lite variation ibland. Vi har tillbringat helgen i huvudstaden hos mormor och morfar och passat på att göra saker man inte kan göra på ön (åtminstone just nu). Vi har, förutom att träffa kompisar, gått i affärer, tagit en cider på restaurang samt åkt buss och tåg i massor. Nu när vi ska tillbaka är vi verkligen fulladdade med energi!
Vaikka asuu luonnonkauniissa paikassa, jossa on kaikkea mitä toivoo ja vielä enemmänkin, niin silti sitä tarvitsee vähän vaihtelua välillä. Me olemme viettäneet viikonlopun pääkaupungissa ja tehneet kaikkea sellaista, jota saarella ei voi tehdä (ainakaan juuri nyt). Olemme tavanneet ystäviä, käyneet kaupoissa, istuneet ravintolassa siiderillä sekä matkustaneet bussilla ja junalla väsymiseen asti. Palaamme siis takaisin saarelle täynnä uutta energiaa!
Vaikka asuu luonnonkauniissa paikassa, jossa on kaikkea mitä toivoo ja vielä enemmänkin, niin silti sitä tarvitsee vähän vaihtelua välillä. Me olemme viettäneet viikonlopun pääkaupungissa ja tehneet kaikkea sellaista, jota saarella ei voi tehdä (ainakaan juuri nyt). Olemme tavanneet ystäviä, käyneet kaupoissa, istuneet ravintolassa siiderillä sekä matkustaneet bussilla ja junalla väsymiseen asti. Palaamme siis takaisin saarelle täynnä uutta energiaa!
Menföre
Kylan höll i sig över helgen och det resulterade i menföre. Det betyder att isen är för tjock för båtar och för tunn för snöskotrar eller bilar (senast kunde man åka bil på isen år 2002). De som arbetar eller går i skolan på fastlandet fick sova över där några dagar och sedan i går sköts trafiken av en svävare. För den som aldrig varken har sett eller än mindre suttit i en svävare är det verkligen något att minnas! Det bullrande ljudet, den kraftiga blåsten från propellern och svävandet över is och vatten... Vår familj har bokstavligen jublat över att svävaren är i trafik medan de andra bofasta menar att det är mer praktiskt att kunna åka egen båt eller snöskoter. Visst har de rätt , men bara vi får behålla isen fortsätter nog svävaren ett bra tag till. Hur som helst ska vi åka med den så ofta och länge vi bara kan!
Pakkaspäivät jatkuivat viikonlopun yli ja sen seuraksena meri muuttui vaikeakulkuiseksi. Jää on nimittäin liian paksua veneille ja liian ohutta lumikelkoille tai autoille (edellisen kerran autolla ajettiin jäällä vuonna 2002). Mantereella työskentelevät ja koulua käyvät joutuivat majoittumaan siellä pari päivää kunnes eilen liikenteeseen tuli ilmatyynyalus. Itse en ollut koskaan nähnyt ilmatyynyalusta saatikka sitten istunut sellaisen kyydissä ja kokemus oli todella mieleenpainuva! Humiseva ääni, kova puhallus, jäiden ja veden päällä leijuminen... Meidän perheemme on kirjaimellisesti juhlinut ilmatyynyaluksen tuloa kun taas oikeiden saaristolaisten mielestä on käytännöllisempää päästä liikkumaan omalla veneellä tai lumikelkalla. He ovat tietenkin oikeassa, mutta jos jäät vain pysyvät niin ilmatyynyliikenne jatkuu varmasti vielä hyvän aikaa. Aiomme matkustaa sillä niin usein ja pitkään kun se vain on mahdollista!
Tillfrusen frihet
Alla tre dagarna i år har varit fantastiskt vackra med solsken, lagom kyla och blänkande is. Just det, is... Flera kölddagar i rad fick isen att lägga sig även i vår vik och med det var vi tvungna att ta upp båda båtarna på land. Nu blir det inga mer spontana resor och utflykter utan vi är återigen beroende av färjorna. På isen kan man förstås röra på sig, när man är försiktig, men det blir inte tal om några längre resor. Då är det bara att njuta av isen, som vi gjorde i dag (se bilderna nedan).
Vuoden kolme päivää ovat olleet todella kauniita ja täynnä auringonpaistetta, sopivasti pakkasta sekä kimaltelevaa jäätä. Niin juuri, jäätä... Pari peräkkäistä pakkaspäivää saivat jopa meidän suojaisan lahtemme jäätymään ja veneet piti heti nostaa kuivalle maalle. Nyt emme enää voi tehdä retkiä ja matkoja hetken mielijohteesta vaan olemme täysin riippuvaisia lautoista. Jäällä voi tietysti liikkua, kunhan on varovainen, mutta pidempiä matkoja ei sillä tavalla voi tehdä. Ei auta muu kuin nauttia jäällä liikkumisen riemusta, niin kun me teimme tänään (katso kuvat alla.)
Har även fått frågan hur nyårsaftonen tedde sig här och svaret är: lugnt, tyst och trevligt. Vi såg ett fint fyrverkeri men inte så stort att djuren skulle ha blivit vetskrämda. Väldigt bra med andra ord!
Meiltä on kyselty miten uudenvuodenaatto sujui täällä ja vastaus on: rauhallisesti, hiljaisesti ja mukavasti. Näimme ilotulituksen, mutta se ei ollut niin suuri että eläimet olisivat pelästyneet. Aatto oli sujui siis erittäin hyvin!
Årets första dag
Skulle man kunna säga att årets första dag ger en viss fingervisning om hur året kommer att bli? För vår del vore det bra eftersom vårt år skulle i så fall vara fyllt med sol, vänner och skridskoåkning! Visserligen trötthet och syskontjafs också men det kommer man inte undan i vilket fall som helst. Efter flera dagar med köldgrader var dagen verkligen som gjord för skidskoåkning (vid en insjö, havet har inte frusit helt ännu) och vi hoppas förstås att det blir flera tillfällen under vintern. Men först ska vi inhandla skridskor för hela familjen.
Voisiko sanoa, että vuoden ensimmäinen päivä antaa suuntaa siitä millainen vuodesta tulee? Meidän osaltamme se olisi mukavaa, sillä siinä tapauksessa vuotemme koostuisi auringosta, ystävistä ja luistelusta! Toisaalta myös väsymyksestä ja sisarkinastelusta, mutta siltä nyt ei olisi helppoa muutenkaan välttyä. Usean pakkaspäivän jälkeen päivä oli kuin tehty luistelemiseen (sisäjärvellä, meri ei ole vielä kokonaan jäätynyt) ja toivomme tietysti, että tilaisuuksia tulee vielä useita talven aikana. Mutta ensin täytyy ostaa luistimet koko perheelle.
