Nu kan vi pusta ut för det verkar så att trafiken rullar på igen. Svävaren kommer förmodligen inte tillbaka men plusgraderna har smält bort isen i den mängd att båtarna kan köra nästan som vanligt igen. I dag kom vi således i väg till våra ärenden som planerat. I går var det däremot sjöbevakningen som ställde upp på morgonen och grannskjuts på eftermiddagen. Vi använde dock inte deras tjänster utan åkte med förbindelsebåten tur och retur. Även om vi har åkt med den i säkert hundratals gånger var det helt annorlunda i går: barnen fick nämligen bekanta sig med kommandobryggan och se hur båten styrs! Hela kvällen pratades det bara om det: hur högt man satt, hur många knappar det fanns och hur stora fönster det var... I dag har vi sedan långsamt återgått till vardagen.

Nyt voimme huokaista helpotuksesta, sillä näyttää siltä, että liikenne kulkee taas aikataulujen mukaan. Ilmatyynyalus ei todennäköisesti tule enää takaisin, mutta lämpöasteet ovat sulattaneet jäitä siinä määrin että veneet voivat taas kulkea normaalisti. Tänään pääsimme siis asioillemme suunnitelmien mukaan. Eilisesta aamuvuorosta huolehti sen sijaan rannikkovartiosto ja iltapäivävuorosta eräs naapuri. Me emme kuitenkaan käyttäneet niitä vuoroja vaan matkustimme yhteysaluksella mantereelle ja takaisin. Vaikka olemme matkustaneet kyseisellä aluksella varmasti ainakin sata kertaa niin tämä kerta oli täysin erilainen: lapset pääsivät nimittäin tutustumaan komentosiltaan ja katsomaan kuinka alusta ohjataan! Illalla ei sitten muusta puhuttukaan: kuinka kauas sieltä näki, kuinka paljon erilaisia nappeja siellä oli ja kuinka suuret ikkunat olivat... Tänään olemmekin sitten hiljalleen palanneet takaisin arkeen.


Nu vet vi hur man styr en förbindelsebåt!